riimitelmä

substantiivi

1. teos, joka sisältää riimejä

   Hänen riimitelmänsä voitti kilpailun.

Taivutus

yks. nom. riimitelmä, yks. gen. riimitelmän, yks. part. riimitelmää, yks. ill. riimitelmään, mon. gen. riimitelmien riimitelmäin, mon. part. riimitelmiä, mon. ill. riimitelmiin.

Esimerkit

Koulussa esitettiin oppilaiden kirjoittamia riimitelmiä.
Hänen esittämä riimitelmä oli hauska ja kekseliäs.
Riimitelmä vie kuulijan mukanaan tarinaan.

Käännökset

Riimisanakirja

riimitelmä rimmaa näiden kanssa:

mietelmä, menetelmä, laajakuvamenetelmä, rytmimenetelmä, kolmivärimenetelmä, projektimenetelmä, pyyntimenetelmä, sulfaattimenetelmä, sulfiittimenetelmä, luonnonmenetelmä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

riimisuolata, riimisuolaus, riimitellä, riimitelmä, riimittely, riimittää