rikkoutuma

substantiivi

1. vaurio, joka on aiheutettu jollakin tavalla

   Aallon rikkoutuma vaati korjausta.

Taivutus

yks. nom. rikkoutuma, yks. gen. rikkoutuman, yks. part. rikkoutumaa, yks. ill. rikkoutumaan, mon. gen. rikkoutumien rikkoutumain, mon. part. rikkoutumia, mon. ill. rikkoutumiin.

Synonyymisanakirja

rikkoutuma

1. katkos, vamma.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Jään pinnassa oli useita rikkoutumia.
Löysimme lattialta rikkoutumia.
Muuriin oli tullut rikkoutuma.

Käännökset

Riimisanakirja

rikkoutuma rimmaa näiden kanssa:

kohoutuma, ruhjoutuma, kokoutuma, vinoutuma, hieroutuma, kieroutuma, kuroutuma, patoutuma, tunnepatoutuma

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rikkoontua, rikkouma, rikkoutua, rikkoutuma, rikkua, rikkumaton