rospuutto

substantiivi

1. Aika vuodesta, jolloin maa on sulanut, mutta ei vielä kuivunut, jolloin tiet ovat huonossa kunnossa.

   Kevään rospuutto vaikeutti liikkumista maaseudulla.

Taivutus

yks. nom. rospuutto, yks. gen. rospuuton, yks. part. rospuuttoa, yks. ill. rospuuttoon, mon. gen. rospuuttojen, mon. part. rospuuttoja, mon. ill. rospuuttoihin.

Synonyymisanakirja

rospuutto

1. rapakeli, kelirikko.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Keväällä teiden rospuutto vaikeutti liikennettä.
Syksyn rospuutto tekee metsäpoluista mutaisia.
Rospuutto aiheutti viivästyksiä rakennushankkeessa.

Käännökset

Riimisanakirja

rospuutto rimmaa näiden kanssa:

sukupuutto

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rosoisesti, rosoisuus, rosolli, rospuutto, rospuuttoaika, rossipohja