rospuuttoaika

substantiivi

1. Aikajakso, jolloin vallitsevat rospuuttoon liittyvät olosuhteet.

   Rospuuttoaika alkaa, kun lumi sulaa keväällä.

Taivutus

yks. nom. rospuuttoaika, yks. gen. rospuuttoajan, yks. part. rospuuttoaikaa, yks. ill. rospuuttoaikaan, mon. gen. rospuuttoaikojen rospuuttoaikain, mon. part. rospuuttoaikoja, mon. ill. rospuuttoaikoihin.

Synonyymisanakirja

rospuuttoaika

1. kelirikkoaika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Pitkä rospuuttoaika rasitti kulkuyhteyksiä.
Rospuuttoaika vaatii erityistä huomiota tiestön kunnossapidossa.
Kevään rospuuttoaikana maat sulavat nopeasti.

Käännökset

Riimisanakirja

rospuuttoaika rimmaa näiden kanssa:

salassapitoaika, kantoaika, lentoaika, kiertoaika, tilastoaika, virastoaika, kestoaika, paistoaika, toimistoaika, loistoaika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rosoisuus, rosolli, rospuutto, rospuuttoaika, rossipohja, rosti