rukki
substantiivi
-
Käsin kehrättäessä käytettävä laite.
Mummo istui rukin ääressä kehräten villalankaa.
Taivutus
yks. nom. rukki, yks. gen. rukin, yks. part. rukkia, yks. ill. rukkiin, mon. gen. rukkien, mon. part. rukkeja, mon. ill. rukkeihin.
Esimerkit
Rukki seisoo päivänvalossa pihalla.
Vanha rukki on kaunis koriste.
Hän oppi kehräämään rukkilla.
Etymologia
Lainasana ruotsin kielestä 'rock', tarkoittaa kehräysvälinettä.
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi rock. Englanniksi spinning wheel
Käännökset
Slangisanakirja
-
huono auto
-
polkupyörä
-
reserviupseerikoulu, R.U.K.
Riimisanakirja
rukki rimmaa näiden kanssa:
juorukki, trukki, haarukkatrukki, politrukki, sähkötrukki
Liittyvät sanat
rukki (2)Läheisiä sanoja
rukkaskäsi, rukkaus, rukkauttaa, rukki, ruko, rukoilevainen