rukkaus

substantiivi

1. Sovitun avioliiton purkaminen tai kieltäminen.

   He päättivät rukata naimakauppansa.

Taivutus

yks. nom. rukkaus, yks. gen. rukkauksen, yks. part. rukkausta, yks. ill. rukkaukseen, mon. gen. rukkausten rukkauksien, mon. part. rukkauksia, mon. ill. rukkauksiin.

Synonyymisanakirja

rukkaus

1. hylkääminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Rukauksessa käytettiin perinteisiä tekniikoita.
Hän keskittyi huolelliseen rukkaukseen koko päivän.
Rukkaus on olennainen osa vaatteen viimeistelyä.

Käännökset

Riimisanakirja

rukkaus rimmaa näiden kanssa:

haukkaus, maukkaus, liukkaus, nukkaus, koukkaus, loukkaus, rajaloukkaus, alueloukkaus, kunnianloukkaus, oikeudenloukkaus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rukka, rukkanen, rukkaskäsi, rukkaus, rukkauttaa, rukki