runotoisinto
substantiivi
-
uusi luomus tai muunnelma aiemmasta runosta
Kirjailija esitti aihemalliin pohjautuvan runotoisinnon.
Taivutus
yks. nom. runotoisinto, yks. gen. runotoisinnon, yks. part. runotoisintoa, yks. ill. runotoisintoon, mon. gen. runotoisintojen, mon. part. runotoisintoja, mon. ill. runotoisintoihin.
Esimerkit
Teos on runotoisinto vanhasta kansanlaulusta.
Hänen runotoisintonsa olivat tarkkoja ja tunteikkaita.
Runotoisinto tuo uutta näkökulmaa.
Etymologia
Alkuperä: Yhdistelmä 'runo' ja 'toisinto' (variant).
Käännökset
Läheisiä sanoja
runotaide, runotar, runoteos, runotoisinto, runoton, runottomuus