runottomuus
substantiivi
-
tilanne, jossa runoa tai runollisuutta ei ole läsnä
Runottomuus vaivasi häntä pitkään.
Taivutus
yks. nom. runottomuus, yks. gen. runottomuuden, yks. part. runottomuutta, yks. ill. runottomuuteen, mon. gen. runottomuuksien, mon. part. runottomuuksia, mon. ill. runottomuuksiin.
Esimerkit
Runottomuus vaivaa minua ajoittain.
Ajan myötä runottomuus kääntyi luovuudeksi.
Hän koki pitkään runottomuutta sisimmässään.
Etymologia
Alkuperä: Johdettu 'runoton' lisäämällä substantiivin johdin '-muus'.
Käännökset
Riimisanakirja
runottomuus rimmaa näiden kanssa:
alastomuus, hampaattomuus, selkärangattomuus, rahattomuus, tahattomuus, rauhattomuus, asiattomuus, viattomuus, ajattomuus, rajattomuus
Läheisiä sanoja
runoteos, runotoisinto, runoton, runottomuus, runotuotanto, runous