ruokakellari
substantiivi
-
Kellari tai tila, jossa säilytetään ruokaa.
Perunat säilytettiin vanhassa ruokakellarissa.
Taivutus
yks. nom. ruokakellari, yks. gen. ruokakellarin, yks. part. ruokakellaria, yks. ill. ruokakellariin, mon. gen. ruokakellarien ruokakellareiden ruokakellareitten, mon. part. ruokakellareja ruokakellareita, mon. ill. ruokakellareihin.
Esimerkit
Meillä on vanhassa talossamme pieni ruokakellari.
Ruokakellariin säilötään usein juureksia.
Käyn hakemassa perunoita ruokakellarista.
Etymologia
Kaksiosainen sana 'ruoka' ja 'kellari', joka tarkoittaa 'ruoan säilytykseen käytetty tila'.
Käännökset
Riimisanakirja
ruokakellari rimmaa näiden kanssa:
kellari, maakellari, perunakellari, viinikellari, ruumiskellari, puukellari
Liittyvät sanat
kellariLäheisiä sanoja
ruokajuoma, ruokakaappi, ruokakauppa, ruokakellari, ruokakello, ruokakomero