ryhelmä
substantiivi
-
Pieni kokoelma ryppyjä tai poimuja, usein kankaassa.
Huomasin hameessa olevan pienen ryhelmän.
Taivutus
yks. nom. ryhelmä, yks. gen. ryhelmän, yks. part. ryhelmää, yks. ill. ryhelmään, mon. gen. ryhelmien ryhelmäin, mon. part. ryhelmiä, mon. ill. ryhelmiin.
Esimerkit
Vaate on vain ryhelmä kangasta.
Ryhelmä tuhoutui käytössä.
Hän ompeli siitä pienen ryhelmän.
Käännökset
Läheisiä sanoja
ryhdittömyys, ryhdittömästi, ryhditön, ryhelmä, ryhmitellä, ryhmitelmä