ryhmitelmä
substantiivi
-
Kokoelma, joka on jaettu ryhmiin tai alaluokkiin.
Ryhmän esitykset muodostivat loogisen ryhmitelmän.
Taivutus
yks. nom. ryhmitelmä, yks. gen. ryhmitelmän, yks. part. ryhmitelmää, yks. ill. ryhmitelmään, mon. gen. ryhmitelmien ryhmitelmäin, mon. part. ryhmitelmiä, mon. ill. ryhmitelmiin.
Esimerkit
Ryhmitelmä koostui useista alaryhmistä.
Taulu esitti geometrisen ryhmitelmän.
Näyttelyssä oli kiinnostava ryhmitelmä teoksia.
Etymologia
Lähtöisin sanasta 'ryhmä' (joukko) ja pääte '-elmä', joka tarkoittaa joukkoa
Käännökset
Riimisanakirja
ryhmitelmä rimmaa näiden kanssa:
mietelmä, menetelmä, laajakuvamenetelmä, rytmimenetelmä, kolmivärimenetelmä, projektimenetelmä, pyyntimenetelmä, sulfaattimenetelmä, sulfiittimenetelmä, luonnonmenetelmä
Läheisiä sanoja
ryhditön, ryhelmä, ryhmitellä, ryhmitelmä, ryhmittely, ryhmittymiskaista