räkki
substantiivi
-
Halventava nimitys koirasta, usein kyseenalaisen ulkomuodon tai käytöksen perusteella.
Pihalla juoksi villi rakki.
Taivutus
yks. nom. räkki, yks. gen. räkin, yks. part. räkkiä, yks. ill. räkkiin, mon. gen. räkkien, mon. part. räkkejä, mon. ill. räkkeihin.
Synonyymisanakirja
räkki
-
koira, Canis familiaris, hurtta, hauva, piski, murre, rakki, rakkikoira, paariakoira, kulkukoira.
Esimerkit
Hän laittoi vaatteet kuivumaan räkkiin.
Keittiön räkki on täynnä mausteita.
Räkissä roikkuu erilaisia työkaluja.
Etymologia
Ruotsi: räcke
Käännökset
Slangisanakirja
-
stereotaso / stereot
Riimisanakirja
räkki rimmaa näiden kanssa:
kräkki, tyräkki, pylvästyräkki, västäräkki, keltavästäräkki