sekaantuma
substantiivi
-
Seos tai sekoitus, joka on syntynyt sekoittamalla.
Tämä maaperä on saven ja hiekan sekaantuma.
Taivutus
yks. nom. sekaantuma, yks. gen. sekaantuman, yks. part. sekaantumaa, yks. ill. sekaantumaan, mon. gen. sekaantumien sekaantumain, mon. part. sekaantumia, mon. ill. sekaantumiin.
Esimerkit
Tutkijat löysivät kasvien sekaantuman.
Kemiallinen sekaantuma aiheutti ongelmia laboratoriossa.
Biologinen sekaantuma oli odottamaton tulos.
Käännökset
Liittyvät sanat
sekauma, sekautuma, sekoittumaLäheisiä sanoja
sekaannus, sekaannuttaa, sekaantua, sekaantuma, sekahaku, sekahakutanssit