sellakka

substantiivi

1. Eläinperäinen hartsi, jota käytetään lakkojen valmistukseen.

   Huonekalut käsiteltiin sellakalla kiillon parantamiseksi.

Taivutus

yks. nom. sellakka, yks. gen. sellakan, yks. part. sellakkaa, yks. ill. sellakkaan, mon. gen. sellakoiden sellakoitten sellakkojen sellakkain, mon. part. sellakoita sellakkoja, mon. ill. sellakkoihin sellakoihin.

Synonyymisanakirja

sellakka

1. sellakkaliuos.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Han tervehti minua sellakalla hymyllä.
Hän käytti sellakkaa puhuessaan ystävilleen.
Sellakan käyttö on yleistymässä.

Käännökset

Riimisanakirja

sellakka rimmaa näiden kanssa:

allakka, mellakka, rotumellakka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

selkäydinvamma, selkäydinvammainen, sellainen, sellakka, selleri, sellerikaali