siintoinen
adjektiivi
-
Luonteeltaan tai ulkonäöltään himmeä tai epämääräinen.
Siintoinen valo kajasti pilvien takaa.
Taivutus
yks. nom. siintoinen, yks. gen. siintoisen, yks. part. siintoista, yks. ill. siintoiseen, mon. gen. siintoisten siintoisien, mon. part. siintoisia, mon. ill. siintoisiin.
Esimerkit
Hänellä oli siintoinen toive paremmasta.
Kaukaisuudessa siintoineet unelmat.
Siintoinen ajatus valaisi mieltä.
Käännökset
Riimisanakirja
siintoinen rimmaa näiden kanssa:
toinen, matoinen, satoinen, huonosatoinen, runsassatoinen, -sietoinen, tietoinen, luokkatietoinen, hintatietoinen, itsetietoinen