sivallella
verbi
-
Antaa toistuvasti nopeita ja voimakkaita iskuja.
Hän sivalleli kepillään veteen.
Taivutus
yks. nom. sivallella, yks. gen. sivaltelen, yks. part. sivalteli, yks. ill. sivaltelisi, mon. gen. sivallelkoon, mon. part. sivallellut, mon. ill. sivalleltiin.
Esimerkit
Hänellä oli tapana sivallella kysymättä.
Hän sivalleli koivua metsässä.
Poika sivalleli pajulla maata.
Käännökset
Riimisanakirja
sivallella rimmaa näiden kanssa:
puhallella, kimallella, tallella, vaellella, takellella, jokellella, sukellella