soittotaito
substantiivi
-
kyky soittaa musiikkia jollakin soittimella
Hänellä on erinomainen soittotaito pianossa.
Taivutus
yks. nom. soittotaito, yks. gen. soittotaidon, yks. part. soittotaitoa, yks. ill. soittotaitoon, mon. gen. soittotaitojen, mon. part. soittotaitoja, mon. ill. soittotaitoihin.
Esimerkit
Soittotaito kehittyy harjoittelemalla säännöllisesti.
Hän on ylpeä edistyneestä soittotaidostaan.
Soittotaito avaa monia ovia.
Etymologia
alkaa sanasta 'soittaa' ja päättyy 'taito', tarkoittaen kykyä soittaa instrumenttia.
Käännökset
| englanti |
musicianship |
Riimisanakirja
soittotaito rimmaa näiden kanssa:
ajotaito, kirjapainotaito, tietotaito, lentotaito, ruoanlaittotaito, keittotaito
Läheisiä sanoja
soittopyyntö, soittorasia, soittoruokala, soittotaito, soittotekniikka, soittotunti