solttupoika
substantiivi
-
Nuori sotilas, varusmies.
Solttupoika palasi lomille viikonloppuna.
Taivutus
yks. nom. solttupoika, yks. gen. solttupojan, yks. part. solttupoikaa, yks. ill. solttupoikaan, mon. gen. solttupoikien solttupoikain, mon. part. solttupoikia, mon. ill. solttupoikiin.
Esimerkit
Solttupoika seisoi ylpeänä rivissä.
Hänestä kasvoi urhea solttupoika.
Solttupojat harjoittelivat kovasti.
Käännökset
Riimisanakirja
solttupoika rimmaa näiden kanssa:
pikkupoika, serkkupoika, koulupoika, rippikoulupoika, juoksupoika, katupoika, tonttupoika
Läheisiä sanoja
solmupisto, solmuväli, solttu, solttupoika, solu, solua