suhina
substantiivi
-
Hiljainen ääni, joka syntyy esimerkiksi tuulen liikkuessa lehtien joukossa.
Lehtien suhina oli rauhoittava.
Taivutus
yks. nom. suhina, yks. gen. suhinan, yks. part. suhinaa, yks. ill. suhinaan, mon. gen. suhinoiden suhinoitten suhinain, mon. part. suhinoita, mon. ill. suhinoihin.
Synonyymisanakirja
suhina
-
pörinä, sorina, suhahdus, hälyääni, häiriö, interferenssi, kohina.
Esimerkit
Kuuletko tuon oudon suhinan? Lehdet aiheuttivat aavemaisen suhinan.
Ilmassa oli hiljainen suhina.
Käännökset
Liittyvät sanat
humina, tinnitus, suihke, siipi