sukupuutto

substantiivi

1. Tilanne, jossa laji kuolee sukupuuttoon eikä enää elä missään.

   Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon miljoonia vuosia sitten.

Taivutus

yks. nom. sukupuutto, yks. gen. sukupuuton, yks. part. sukupuuttoa, yks. ill. sukupuuttoon, mon. gen. sukupuuttojen, mon. part. sukupuuttoja, mon. ill. sukupuuttoihin.

Synonyymisanakirja

sukupuutto

1. sukupuuttoon kuoleminen, häviäminen, kuoleminen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Monet lajit ovat vaarassa sukupuuton vuoksi.
Sukupuutto on luonnonsuojelun suurimpia haasteita.
Kasvien ja eläinten sukupuutto voi vaikuttaa ekosysteemiin.

Käännökset

Riimisanakirja

sukupuutto rimmaa näiden kanssa:

rospuutto

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

sukupuoliyhdyntä, sukupuoliyhteys, sukupuu, sukupuutto, sukurakas, sukurakkaus

Keskustelu