suokorte
substantiivi
-
Korteisiin kuuluva kasvi, joka kasvaa kosteikoilla ja soilla.
Suokorte on tyypillinen kasvi suomalaisilla soilla.
Taivutus
yks. nom. suokorte, yks. gen. suokortteen, yks. part. suokortetta, yks. ill. suokortteeseen, mon. gen. suokortteiden suokortteitten, mon. part. suokortteita, mon. ill. suokortteisiin suokortteihin.
Esimerkit
Suokorte kasvaa rehevillä soilla.
Suokorte on ikivanha kasvilaji.
Monet eläimet käyttävät suokortetta ravinnokseen.
Etymologia
suo + korte; 'suo' tarkoittaa kosteikkoaluetta, 'korte' on eräs kasvityyppi.
Käännökset
englanti |
marsh horsetail |
Läheisiä sanoja
suokaasu, suokasvi, suokasvillisuus, suokorte, suokukka, suokukko