surina
substantiivi
-
Kudosten ääni, jota syntyy, kun jotain pyörii tai liikkuu nopeasti.
Mehiläisen surina kuului puutarhassa.
Taivutus
yks. nom. surina, yks. gen. surinan, yks. part. surinaa, yks. ill. surinaan, mon. gen. surinoiden surinoitten surinain, mon. part. surinoita, mon. ill. surinoihin.
Esimerkit
Mehiläisten surina kuului puutarhasta.
Koneen surina häiritsi keskittymistä.
Surina täytti huoneen kun tuuletin käynnistyi.
Etymologia
Johdannainen verbistä 'surista'
Käännökset
Slangisanakirja
-
surinasussu: moottoripyöräilystä kiinnostunut tyttö
Sitaatit
"Tunnen miehen, joka on varma siitä, että kun mehiläinen kuolee, sen surina loppuu."
Riimisanakirja
surina rimmaa näiden kanssa:
urina, hurina, kurina, murina, nurina, turina
Liittyvät sanat
hurina, tasainenLäheisiä sanoja
surffata, surffaus, surffilauta, surina, surista, surkastaa