surkastuma

substantiivi

1. Elimistön osa, joka on kutistunut tai menettänyt elinvoimansa.

   Lääkärintarkastuksessa löytyi surkastuma.

Taivutus

yks. nom. surkastuma, yks. gen. surkastuman, yks. part. surkastumaa, yks. ill. surkastumaan, mon. gen. surkastumien surkastumain, mon. part. surkastumia, mon. ill. surkastumiin.

Synonyymisanakirja

surkastuma

1. dystrofia, kehityksen estyminen, rappeuma.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Leikkauksen jälkeen havaittiin kudoksen surkastuma.
Potilas kärsi lihasten surkastumasta.
Magneettikuva paljasti surkastuman niveleen.

Käännökset

Riimisanakirja

surkastuma rimmaa näiden kanssa:

saastuma, heijastuma, paljastuma, lihassurkastuma

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

surista, surkastaa, surkastua, surkastuma, surkastuttaa, surkea