surkastua

verbi

1. Kutistua tai menettää elinvoimansa vähittäisesti.

   Ilman vettä puu alkaa surkastua.

Taivutus

yks. nom. surkastua, yks. gen. surkastun, yks. part. surkastui, yks. ill. surkastuisi, mon. gen. surkastukoon, mon. part. surkastunut, mon. ill. surkastuttiin.

Synonyymisanakirja

surkastua

1. näivettyä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lihakset voivat surkastua liikunnan puutteesta.
Vanhan puun juuret alkoivat surkastua.
Pitkäaikainen käyttämättömyys voi saada käden surkastumaan.

Käännökset

Riimisanakirja

surkastua rimmaa näiden kanssa:

kastua, lakastua, pakastua, rakastua, rikastua, äkkirikastua, vilkastua, kirkastua, tuskastua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

surina, surista, surkastaa, surkastua, surkastuma, surkastuttaa