surma
substantiivi
-
Tahto tappaa tai kuolema, joka on aiheutettu tarkoituksella.
Tapahtuma johti monen surmaan.
Taivutus
yks. nom. surma, yks. gen. surman, yks. part. surmaa, yks. ill. surmaan, mon. gen. surmien surmain, mon. part. surmia, mon. ill. surmiin.
Esimerkkejä surma sanan käytöstä:
: -> 2. [[surma]] ("[[killing]]", (voluntary) manslaughter under mitigating circumstances")
Esimerkit
Poliisi tutki päivän surmaa.
Tarinan tragedia päättyi surmaan.
Hän pelkäsi joutuvansa surman uhriksi.
Etymologia
Muinaisgermaaninen laina
suomalais-ugrilainen kantakieli sure; sukulaissanat viro surm, karjala surmu. Englanniksi death
Käännökset
Sanonnat
"Hyvät on hampaat, ku purroo ku surma ruumii luita Asikkala kellotapulissa."
"Uusi lumi on vanhan surma."
"Vanhapiika kaalin surma."
Riimisanakirja
surma rimmaa näiden kanssa:
hurma, voitonhurma, turma, junaturma, tapaturma, sähkötapaturma, työtapaturma, liikenneturma, meriturma
Liittyvät sanat
surma-ase, ritariballadi, kuolema, musta, työLäheisiä sanoja
surkuhupaisa, surkutella, surkuttelu, surma, surma-ase, surmaaja
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Mitä tarkoittaa musta surma?
Mistä musta surma on saanut nimensä?
Mikä on musta surma?
Miten musta surma levisi?
Miksi musta surma ei levinnyt laajasti suomeen?
Miksi musta surma ei levinnyt laajasti suomeem?