surmaaja

substantiivi

1. Henkilö, joka aiheuttaa toisen kuoleman.

   Surmaaja saatiin lopulta kiinni.

Taivutus

yks. nom. surmaaja, yks. gen. surmaajan, yks. part. surmaajaa, yks. ill. surmaajaan, mon. gen. surmaajien surmaajain, mon. part. surmaajia, mon. ill. surmaajiin.

Synonyymisanakirja

surmaaja

1. murhaaja, tappaja, tappaja.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Surmaaja jäi kiinni heti tapahtuman jälkeen.
Tarina paljasti surmaajan henkilöllisyyden.
Surmaaja piileskeli kaupungin laitamilla.

Käännökset

Riimisanakirja

surmaaja rimmaa näiden kanssa:

kuormaaja, kauhakuormaaja, telakuormaaja, hurmaaja, veljensurmaaja

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

surkuttelu, surma, surma-ase, surmaaja, surmanajaja, surmanajo