suunvuoro
substantiivi
-
vuoro, jolloin on oikeus tai mahdollisuus puhua
Hän odotti kärsivällisesti, kunnes sai suunvuoronsa kokouksessa.
Taivutus
yks. nom. suunvuoro, yks. gen. suunvuoron, yks. part. suunvuoroa, yks. ill. suunvuoroon, mon. gen. suunvuorojen, mon. part. suunvuoroja, mon. ill. suunvuoroihin.
Esimerkit
Nyt on sinun suunvuorosi.
Odotin pitkään omaa suunvuoroani.
Älä keskeytä
Etymologia
Johdettu 'suu' ja 'vuoro' sanoista, viitaten puheenvuoroon keskustelussa.
Käännökset
Riimisanakirja
suunvuoro rimmaa näiden kanssa:
sananvuoro, puheenvuoro, repliikkipuheenvuoro, ryhmäpuheenvuoro
Liittyvät sanat
sananvuoro, vuoroLäheisiä sanoja
suuntavilkku, suuntia, suuntima, suunvuoro, suuontelo, suuosa