suuontelo
substantiivi
-
suun sisäosa, joka sisältää hampaat ja kielen
Hammaslääkäri tarkasti potilaan suuontelon huolellisesti.
Taivutus
yks. nom. suuontelo, yks. gen. suuontelon, yks. part. suuonteloa, yks. ill. suuonteloon, mon. gen. suuontelojen suuonteloiden suuonteloitten, mon. part. suuonteloja suuonteloita, mon. ill. suuonteloihin.
Esimerkit
Hammaslääkäri tutki suuonteloa.
Suuonteloon kertyy helposti bakteereja.
Suuontelo hoidetaan huolellisesti.
Etymologia
Koostuu 'suu' ja 'ontelo' sanoista, viitaten suun sisäiseen onteloon.
Käännökset
Riimisanakirja
suuontelo rimmaa näiden kanssa:
ontelo, ilmaontelo, vatsaontelo, otsaontelo, rintaontelo, välikorvaontelo, kajeontelo, solunesteontelo, hontelo, poskiontelo