törmä
substantiivi
-
jyrkkäreunainen maamuodostuma tai vesialueen reuna
Kävelimme meren törmällä ihaillen maisemia.
Taivutus
yks. nom. törmä, yks. gen. törmän, yks. part. törmää, yks. ill. törmään, mon. gen. törmien törmäin, mon. part. törmiä, mon. ill. törmiin.
Esimerkit
Törmällä kasvaa harvinaisia kasveja.
Lapset juoksivat ylös ja alas törmää.
Törmän reunalta avautuu hieno näkymä.
Etymologia
Suomen kielen alkuperäinen sana, tarkoittaen pieniä mäkiä tai nousuja.
Käännökset
Slangisanakirja
-
törmänny: tavannut / kohdannut
Sitaatit
"Parasta mahdollista raamatunselitystä, jota olen koskaan kuullut tai lukenut. Kari Törmä, TM, pitkän linjan johtajuuskouluttaja"
Liittyvät sanat
törmänne, penkka, ahde, töyry, pengerLäheisiä sanoja
törkyisesti, törkyisyys, törkätä, törmä, törmäillä, törmäily
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä