taive
substantiivi
-
Kohta, jossa jokin taittuu tai taitetaan, esimerkiksi ihossa.
Kyynärpään taive oli altis ihottumalle.
Taivutus
yks. nom. taive, yks. gen. taipeen, yks. part. taivetta, yks. ill. taipeeseen, mon. gen. taipeiden taipeitten, mon. part. taipeita, mon. ill. taipeisiin taipeihin.
Esimerkit
Kyynerpään taive oli kipeä.
Polvessa oleva taive kaipasi venytystä.
Taive kohosi ihoa vasten terävästi.
Etymologia
Liittyy sanoihin 'taipua' tai 'taipua', tarkoittaen taitoskohtaa tai taivetta.
Käännökset
Riimisanakirja
taive rimmaa näiden kanssa:
nilkkataive, polvitaive, kyynärtaive, nivustaive
Liittyvät sanat
-taipeinen, polveke, taite, käänne, mutkaLäheisiä sanoja
taivastelija, taivastella, taivastelu, taive, taiveihottuma, taivekohta