taivutusmuoto

substantiivi

1. Muoto, johon sana taivutetaan kieliopillisesti.

   Jokaisella sukuvokaalisarjalla on oma taivutusmuotonsa.

Taivutus

yks. nom. taivutusmuoto, yks. gen. taivutusmuodon, yks. part. taivutusmuotoa, yks. ill. taivutusmuotoon, mon. gen. taivutusmuotojen, mon. part. taivutusmuotoja, mon. ill. taivutusmuotoihin.

Synonyymisanakirja

taivutusmuoto

1. subjunktiivi, sivutaivutus, muototaivutus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Suomen kielessä on monia taivutusmuotoja.
Taivutusmuoto voi muuttaa sanan kokonaan toiseen merkitykseen.
Lapset opettelevat erilaisia taivutusmuotoja koulussa.

Käännökset

Riimisanakirja

taivutusmuoto rimmaa näiden kanssa:

ilmenemismuoto, etenemismuoto, talousmuoto, perusmuoto, hallitusmuoto, vakuusmuoto, yritysmuoto

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

taivutus, taivutuskaava, taivutuslujuus, taivutusmuoto, taivutusopillinen, taivutusoppi