talvipäivänseisaus
substantiivi
-
Vuoden pimein päivä, jolloin aurinko on alimmillaan horisonttiin nähden.
Talvipäivänseisaus tarkoittaa päivää, jolloin on kaikkein vähiten auringonvaloa.
Taivutus
yks. nom. talvipäivänseisaus, yks. gen. talvipäivänseisauksen, yks. part. talvipäivänseisausta, yks. ill. talvipäivänseisaukseen, mon. gen. talvipäivänseisausten talvipäivänseisauksien, mon. part. talvipäivänseisauksia, mon. ill. talvipäivänseisauksiin.
Esimerkit
Talvipäivänseisausta juhlitaan monissa kulttuureissa.
Suomessa talvipäivänseisaus merkitsee vuoden pimeintä päivää.
Talvipäivänseisauksen jälkeen päivät alkavat jälleen pidentyä.
Käännökset
| englanti |
winter solstice |
| ranska | solstice d'hiver, solstice d'hiver (m) |
| venäjä | зимнее солнцестоя́ние, зи́мнее солнцестоя́ние |
| saksa | Wintersonnenwende (f) |
| kreikka | χειμερινό ηλιοστάσιο |
| italia | solstizio d'inverno (m) |
| romania | solstițiu de iarnă |
| ruotsi | vintersolstånd |
Riimisanakirja
talvipäivänseisaus rimmaa näiden kanssa:
seisaus, päivänseisaus, kesäpäivänseisaus, työnseisaus, veisaus
Liittyvät sanat
päivänseisausLäheisiä sanoja
talvipuuvilla, talvipyynti, talvipäivä, talvipäivänseisaus, talvipäähine, talvirakentaminen