talvisaika

substantiivi

1. Aikakausi, joka kattaa talvikuukaudet.

   Talvisaika tuo mukanaan lyhyet päivät ja pitkät yöt.

Taivutus

yks. nom. talvisaika, yks. gen. talvisajan, yks. part. talvisaikaa, yks. ill. talvisaikaan, mon. gen. talvisaikojen talvisaikain, mon. part. talvisaikoja, mon. ill. talvisaikoihin.

Synonyymisanakirja

talvisaika

1. normaaliaika, pimeä aika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Talvisaikaan päivät ovat lyhyitä ja pimeitä.
Talvisaika alkaa yleensä lokakuussa.
Talvisaikaan siirtyminen voi vaikuttaa unirytmiin.

Käännökset

Riimisanakirja

talvisaika rimmaa näiden kanssa:

loppiaisaika, kustavilaisaika, muinaisaika, yleisaika, paikallisaika, päivällisaika, alkamisaika, sulkemisaika, kukkimisaika, miettimisaika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

talvirengas, talviruokinta, talvisaapas, talvisaika, talvisatama, talvisesonki