yleisaika
substantiivi
-
Aika, joka on määritelty kaikille tai useimmille yhteiseksi.
Kokous alkoi yleisajalla, jotta kaikki ehtivät paikalle.
Taivutus
yks. nom. yleisaika, yks. gen. yleisajan, yks. part. yleisaikaa, yks. ill. yleisaikaan, mon. gen. yleisaikojen yleisaikain, mon. part. yleisaikoja, mon. ill. yleisaikoihin.
Esimerkit
Kokous kestää yleisajan mukaisesti.
Matka arvioidaan yleisajassa.
Tämä esitys sopii yleisaikaan.
Etymologia
Koostuu kahdesta osasta: 'yleis-', tarkoittaen 'yleisesti', ja 'aika', joka viittaa aikaan. Tarkoittaa 'yleinen aika' tai 'standardaika'.
Käännökset
| englanti |
Universal Time, UTC |
Riimisanakirja
yleisaika rimmaa näiden kanssa:
loppiaisaika, kustavilaisaika, muinaisaika, paikallisaika, päivällisaika, alkamisaika, sulkemisaika, kukkimisaika, miettimisaika
Läheisiä sanoja
yleensä, yleinen, yleis-, yleisaika, yleisarvio, yleisarvosana