tarjotin
substantiivi
-
Kantamis- tai tarjoilualusta.
Tarjoilija kantoi juomalaseja suurella tarjottimella.
Taivutus
yks. nom. tarjotin, yks. gen. tarjottimen, yks. part. tarjotinta, yks. ill. tarjottimeen, mon. gen. tarjottimien tarjotinten, mon. part. tarjottimia, mon. ill. tarjottimiin.
Esimerkit
Kahvit tarjoiltiin suurella tarjottimella.
Tarjotin kaatui lattialle.
Vierashuoneen pöydälle tuotiin suuri tarjotin, joka oli täynnä teelautasten päällä seisovia juomalaseja kilisevine lusikoineen
Hänen tehtäviinsä kuului vielä kantaa keittiöstä pöytään tarjotin, jolle Elisabet oli asetellut valmistamansa ruoat ja liemet
Etymologia
Johdettu verbistä 'tarjota', tarkoittaa alustaa, jolle asetetaan tarjottavia esineitä.
Käännökset
| englanti |
salver platter tray |
| venäjä | подно́с (m), qualifier большое плоское блю́до, qualifier tray подно́с (m) |
| ranska | plat (m), plateau (m), platine (f) |
| saksa | Teller (m), Servierplatte (f), Servierteller (m), Tablett, t-needed de |
| unkari | tál |
| italia | vassoio (m), piatto (m) |
| tanska | t-needed da |
| kreikka | δίσκος (m) |
| ruotsi | bricka |
Liittyvät sanat
prikka, vuodetarjotin, kuormataLäheisiä sanoja
tarjonta, tarjooja, tarjota, tarjotin, tarjous, tarjousanti