tihku
substantiivi
-
pieni määrä nestettä, joka tihkuu tai tiputtelee
Katosta tihku vettä osoitti vuotoa.
Taivutus
yks. nom. tihku, yks. gen. tihkun, yks. part. tihkua, yks. ill. tihkuun, mon. gen. tihkujen, mon. part. tihkuja, mon. ill. tihkuihin.
Esimerkit
Tihku tunkeutui vaatteisiin.
Sade muuttui tihkuksi.
Hän huomasi tihkun ikkunassa.
Etymologia
Juurena 'tihkua', viitaten hitaaseen, jatkuvaan valumiseen.
Käännökset
| englanti |
drizzle |
| ranska | grésil (m) |
| saksa | Eisregen (m), Nieselregen (m), Sprühregen (m) |
| italia | nevischio (m) |
| puola | marznący deszcz (m) |
| romania | lapoviță (f), fleșcăială (f) |
| venäjä | мо́крый снег (m), дождь со снег сне́гом, ледяно́й дождь (m), и́зморось (f) |
| ruotsi | duggregn |
Riimisanakirja
tihku rimmaa näiden kanssa:
suihku, juomasuihku, virtsasuihku, konepistoolisuihku, elektronisuihku, konekiväärisuihku, vesisuihku, käsisuihku, luotisuihku
Liittyvät sanat
tihu, vihma (2)Läheisiä sanoja
tiheästi, tiheäsyinen, tiheään, tihku, tihkua, tihkuinen