tiira
substantiivi
-
lokkilaji, joka pesii rannoilla
Tiira saalisti pieniä kaloja meren yläpuolella.
Taivutus
yks. nom. tiira, yks. gen. tiiran, yks. part. tiiraa, yks. ill. tiiraan, mon. gen. tiirojen tiirain, mon. part. tiiroja, mon. ill. tiiroihin.
Synonyymisanakirja
tiira
-
larid, Sterninae, Sterninae-heimo, kalatiira, Sterna hirundo.
Esimerkit
Näimme tiiran lentävän meren yllä.
Tiirat pesivät kalliolla kesäisin.
Tiiran kirkas laulu kuului kauas.
Etymologia
Peräisin ruotsin murresanasta 'tira'
Käännökset
| englanti |
tern |
| ranska | sterne (f) |
| saksa | Seeschwalbe (f), Meerschwalbe (f) |
| kreikka | στέρνα (f) |
| italia | sterna (f) |
| latina | larus (m), sterna (f) |
| puola | rybitwa (f) |
| romania | rândunică-de-mare (f) |
| venäjä | кра́чка (f) |
Liittyvät sanat
kalatiira, räyskä (2), lapintiira, richterLäheisiä sanoja
tiineyttää, tiinu, tiipii, tiira, tiirailla, tiirailu