tukaluus
substantiivi
-
Olotila, joka on epämukava tai stressaava.
Koeviikon tukaluus ahdisti opiskelijoita.
Taivutus
yks. nom. tukaluus, yks. gen. tukaluuden, yks. part. tukaluutta, yks. ill. tukaluuteen, mon. gen. tukaluuksien, mon. part. tukaluuksia, mon. ill. tukaluuksiin.
Esimerkit
Tilanteen tukaluus sai kaikki hermostumaan.
Tukaluus huoneessa teki olon epämukavaksi.
Tukaluus lisääntyi
Käännökset
Läheisiä sanoja
tukala, tukalasti, tukaloitua, tukaluus, tukankasvu, tukankuivain