tunnontuska
substantiivi
-
Ahdistus tai levottomuus omasta käyttäytymisestä.
Hän koki tunnontuskaa tekemästään päätöksestä.
Taivutus
yks. nom. tunnontuska, yks. gen. tunnontuskan, yks. part. tunnontuskaa, yks. ill. tunnontuskaan, mon. gen. tunnontuskien tunnontuskain, mon. part. tunnontuskia, mon. ill. tunnontuskiin.
Synonyymisanakirja
tunnontuska
-
epäilys, huoli, epävarmuuden tunne, katumus, tunnonvaiva.
Esimerkit
Hän tunsi tunnontuskaa teostaan.
Tunnontuskat vaivasivat häntä pitkään.
Hän tunnusti tuntevansa tunnontuskaa.
Käännökset
Riimisanakirja
tunnontuska rimmaa näiden kanssa:
tupakantuska, kuolemantuska, maailmantuska, lemmentuska, omantunnontuska
Liittyvät sanat
omantunnontuska, tunnonvaivaLäheisiä sanoja
tunnonrauha, tunnontarkasti, tunnontarkka, tunnontuska, tunnonvaiva, tunnoton