tunnonvaiva
substantiivi
-
Omatunnon aiheuttama levottomuus tai ahdistus.
Hänellä oli tunnonvaiva siitä, mitä hän oli sanonut.
Taivutus
yks. nom. tunnonvaiva, yks. gen. tunnonvaivan, yks. part. tunnonvaivaa, yks. ill. tunnonvaivaan, mon. gen. tunnonvaivojen tunnonvaivain, mon. part. tunnonvaivoja, mon. ill. tunnonvaivoihin.
Synonyymisanakirja
tunnonvaiva
-
omantunnon pistos, itsesyytös, huono omatunto, katumus, tunnontuska.
Esimerkit
Teko aiheutti tunnonvaivaa.
Hän poti tunnonvaivaa pitkään.
Tunnonvaiva esti häntä nukkumasta.
Käännökset
| englanti |
repentance remorse |
| ranska | repentir, remords (m)-p, componction (f) |
| saksa | Reue (f), Gewissensbisse |
| kreikka | μεταμέλεια (f), τύψη (f), ενοχή (f) |
| italia | pentimento (m), rimorso (m), rimorso |
| venäjä | раска́яние, угрызе́ния со́вести-p, сожале́ние |
| ruotsi | ånger, ruelse, samvetskval |
| latina | cōnscientia (f) |
| romania | remușcare (f), regret |
Liittyvät sanat
omantunnonvaiva, tunnontuska, vaivaLäheisiä sanoja
tunnontarkasti, tunnontarkka, tunnontuska, tunnonvaiva, tunnoton, tunnottomasti