tuppeutua

verbi

1. Kasvaa tai kehittyä tuppeutuneeksi, erityisesti puulle muodostaa tietty muoto.

   Puunkannat tuppeutuivat ajan myötä.

Taivutus

yks. nom. tuppeutua, yks. gen. tuppeudun, yks. part. tuppeutui, yks. ill. tuppeutuisi, mon. gen. tuppeutukoon, mon. part. tuppeutunut, mon. ill. tuppeuduttiin.

Synonyymisanakirja

tuppeutua

1. ennustella.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Puun pinta voi ajan myötä tuppeutua.
Lahovaurio saa helposti puun tuppeutumaan.
Tuppeutuminen näkyy usein vanhoissa rakenneosissa.

Käännökset

Riimisanakirja

tuppeutua rimmaa näiden kanssa:

apeutua, kapeutua, rapeutua, kampeutua, umpeutua, nopeutua, sopeutua, rappeutua, suppeutua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

tuppaantua, tuppautua, tuppeuma, tuppeutua, tuppi, tuppilo