tuppilo
substantiivi
-
Pieni ja pyöreähkö vehje, usein kotelomainen esine.
Löysin vanhan tuppilon laatikosta.
Taivutus
yks. nom. tuppilo, yks. gen. tuppilon, yks. part. tuppiloa, yks. ill. tuppiloon, mon. gen. tuppilojen tuppiloiden tuppiloitten, mon. part. tuppiloja tuppiloita, mon. ill. tuppiloihin.
Esimerkit
Turisti osti matkamuistoksi tuppilon paikallisesta kaupasta.
Vanha tuppilo oli arvokas keräilyesine.
Hän löysi vanhan tuppilon ullakolta.
Käännökset
Läheisiä sanoja
tuppeuma, tuppeutua, tuppi, tuppilo, tuppilohame, tuppipuukko