väistövelvollinen
adjektiivi
-
jollakin on velvollisuus väistää muita, erityisesti liikenteessä
Jalankulkija oli väistövelvollinen suojatietä lähestyessään.
Taivutus
yks. nom. väistövelvollinen, yks. gen. väistövelvollisen, yks. part. väistövelvollista, yks. ill. väistövelvolliseen, mon. gen. väistövelvollisten väistövelvollisien, mon. part. väistövelvollisia, mon. ill. väistövelvollisiin.
Esimerkit
Hän oli väistövelvollinen tilanteessa.
Väistövelvollinen osapuoli toimi oikein.
Liikenteessä on oltava väistövelvollinen.
Käännökset
Riimisanakirja
väistövelvollinen rimmaa näiden kanssa:
kuninkaallinen, sotilaallinen, puolisotilaallinen, merisotilaallinen, maallinen, ylimaallinen, isänmaallinen, kiihkoisänmaallinen, epäisänmaallinen, yltiöisänmaallinen
Läheisiä sanoja
väistää, väistö, väistöliike, väistövelvollinen, väistövelvollisuus, väite