valtakausi

substantiivi

1. Ajanjakso, jolloin joku tai jokin on vallassa.

   Kuningattaren valtakausi merkitsi rauhan aikakautta.

Taivutus

yks. nom. valtakausi, yks. gen. valtakauden, yks. part. valtakautta, yks. ill. valtakauteen, mon. gen. valtakausien valtakautten, mon. part. valtakausia, mon. ill. valtakausiin.

Synonyymisanakirja

valtakausi

1. hallituskausi, valta-aika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Presidentin valtakausi päättyi vuonna 2024.
Valtakausi oli täynnä mullistuksia.
Historioitsija tutki kuninkaan valtakautta.

Käännökset

Riimisanakirja

valtakausi rimmaa näiden kanssa:

sarjakausi, aikakausi, virkakausi, lamakausi, uhmakausi, lomakausi, juomakausi, markkinakausi, litorinakausi, littorinakausi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

valtaistuinpuhe, valtaisuus, valtakamppailu, valtakausi, valtakieli, valtakirja