valtija
substantiivi
-
Hallitsija, valtaa pitävä henkilö
Kuningas on maan valtija.
-
Valtias.
Esimerkit
Valtija hallitsi kuningaskuntaa vahvalla otteella.
Kansa kunnioitti valtijaa
Etymologia
Johdettu sanasta 'valta', viittaa henkilöön, jolla on hallinnollinen valta
Käännökset
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
Riimisanakirja
valtija rimmaa näiden kanssa:
haltija, viranhaltija, vedenhaltija, toimenhaltija, vuorenhaltija, kiinnityksenhaltija, kodinhaltija, pantinhaltija, patentinhaltija, luonnonhaltija