vanhapoika

substantiivi

1. vanhempi mies, joka ei ole mennyt naimisiin

   Hän asui yksin vanhana naapuruston vanhapoikana.

Taivutus

yks. nom. vanhapoika, yks. gen. vanhanpojan, yks. part. vanhaapoikaa, yks. ill. vanhaanpoikaan, mon. gen. vanhainpoikien vanhainpoikain, mon. part. vanhojapoikia, mon. ill. vanhoihinpoikiin.

Synonyymisanakirja

vanhapoika

1. poikamies, naimaton mies.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän nautti elämästään vanhapoikana.
Vanhapoika vietti iltaa ystävien seurassa.
Häntä kutsuttiin vanhapojaksi kylässä.

Käännökset

Sanonnat

"Kolome on semmmosta, jotka on otettava sillon kun ne suap: kala vesissä, lintu oksalla ja naesolento Muuten ne ottaa toenen, neuvoi iäkäs vanhapoika Justus ukkometson hengen säästänyttä."

Riimisanakirja

vanhapoika rimmaa näiden kanssa:

tuhlaajapoika, kolkkapoika, mailapoika, tiernapoika, pissapoika, sotapoika, lautapoika, laivapoika, kiiltokuvapoika

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vanhansävyinen, vanhantyylinen, vanhapiika, vanhapoika, vanhastaan, vanhastava