vanhuus

substantiivi

1. Elämänvaihe, joka seuraa kypsää aikuisuutta ja edeltää kuolemaa.

   Vanhuudessa tärkeintä on hyvä terveys.

Taivutus

yks. nom. vanhuus, yks. gen. vanhuuden, yks. part. vanhuutta, yks. ill. vanhuuteen, mon. gen. vanhuuksien, mon. part. vanhuuksia, mon. ill. vanhuuksiin.

Synonyymisanakirja

vanhuus

1. ikä, vanhentuneisuus, eläkkeelle pano, muinaisuus, ikivanhuus, vanhanaikaisuus, vuosikerta, vuosimalli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanhuus tuo mukanaan viisautta ja kokemusta.
Vanhuudessa on omat haasteensa.
Hän on elänyt pitkän ja täyteläisen vanhuuden.

Käännökset

Sanonnat

"Ei vanhuus mieltä anna, vaan opettaa hiljaa kävelemään."

"Ei vanhuus tuu yksinään, vaan monen vaivan kans."

"Elämä on tällaista Se on jo alkanut vanhuus tarttuu Nuoruus ei tartu Sille on tullut jo immuuniksi Paavo Haavikko."

"Jos nuoruus on vailla tulta, sitä seuraa vanhuus vailla kokemuksia Charles Caleb Colton."

"Jos nuoruus on vailla tulta, sitä seuraa vanhuus vailla kokemuksia."

Riimisanakirja

vanhuus rimmaa näiden kanssa:

pahuus, miehuus, laihuus, ohuus, turhuus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vanhuudenhöperö, vanhuudenpäivät, vanhuudenturva, vanhuus, vanhuuseläke, vanhuusikä