verbi
substantiivi
-
sanaluokka, jota käytetään ilmaisemaan toimintaa, tilaa tai olemista
Verbi on yksi yhdeksästä sanaluokasta.
Taivutus
yks. nom. verbi, yks. gen. verbin, yks. part. verbiä, yks. ill. verbiin, mon. gen. verbien, mon. part. verbejä, mon. ill. verbeihin.
Esimerkit
Suomen kieliopissa verbillä on keskeinen rooli.
Verbi ilmaisee tekemistä tai olemista.
Taivuta verbi oikein henkilömuodoissa.
Verbin aspekti vaikuttaa lauseen merkitykseen.
Joka päivä opettelemme uuden verbin.
Etymologia
Latinasta 'verbum', joka tarkoittaa sanaa.
Käännökset
| englanti |
verb |
| saksa | finites Verb, Verb, Verbum, Zeitwort, Tätigkeitswort, Wandelwort, Tuwort/Tunwort, Aussagewort |
| ranska | verbe (m) |
| kreikka | ρήμα |
| unkari | ige |
| italia | verbo (m) |
| latina | verbum, verbum temporale |
| puola | czasownik (m)-in |
| romania | verb |
| venäjä | глаго́л (m) |
| ruotsi | verb |
Sanonnat
"Rakastaa on verbi (teonsana) eli se vaatii tekoja."
"Rakkaus on subsantiivi tai verbi riippuen siitä kuinka sitä käytetään."
Riimisanakirja
verbi rimmaa näiden kanssa:
adverbi, refleksiiviverbi, transitiiviverbi, intransitiiviverbi, kieltoverbi, yhdysverbi, apuverbi, pääverbi
Liittyvät sanat
kopula, objekti, resultatiivinen, refleksiivinen, indikatiiviLäheisiä sanoja
verbaalistaa, verbalisoida, verbalisointi, verbi, verbinmuoto, vereentyä