verinaarmu
substantiivi
-
Pintahaava, josta vuotaa hieman verta.
Kissa aiheutti verinaarmut kynsillään.
Taivutus
yks. nom. verinaarmu, yks. gen. verinaarmun, yks. part. verinaarmua, yks. ill. verinaarmuun, mon. gen. verinaarmujen, mon. part. verinaarmuja, mon. ill. verinaarmuihin.
Esimerkit
Lapsi sai verinaarmun leikitessään ulkona.
Verinaarmu ei vaadi lääkäriä
Käännökset
Läheisiä sanoja
verileipä, verilöyly, verimakkara, verinaarmu, verinahka, verinen