vesakko
substantiivi
-
Nuoria puita tai pensaita kasvava alue.
Raivasimme vanhan vesakon uuden kasvun tieltä.
Taivutus
yks. nom. vesakko, yks. gen. vesakon, yks. part. vesakkoa, yks. ill. vesakkoon, mon. gen. vesakkojen vesakoiden vesakoitten, mon. part. vesakkoja vesakoita, mon. ill. vesakkoihin vesakoihin.
Synonyymisanakirja
vesakko
-
pensaikko, risukko, vesametsä, tiheikkö, pusikko, pöheikkö.
Esimerkit
Vesakko oli vaikea raivata.
Vanhan rauniot piiloutuivat vesakon taakse.
Hän hakkasi vesakkoa koko päivän.
Käännökset
englanti |
copse |
ranska | taillis (m), boqueteau (m) |
saksa | copse, Büschel, Stockausschlag |
italia | bosco ceduo (m), macchia (f), fratta (f), boschetto (m) |
puola | zagajnik (m), lasek (m) |
romania | crâng, dumbravă (f), pădure măruntă (f), subarboret, tufiș de arbuști, t-needed ro |
venäjä | за́росли (f)-p, подле́сок (m), клок (m), заросли, ро́щица (f), лесо́к (m) |
ruotsi | snår, skottskog |
unkari | t-needed hu |
Liittyvät sanat
vesaikko, risukko, viitaLäheisiä sanoja
veräjäpuu, vesa, vesaikko, vesakko, vesakkoinen, vesakkoisuus